Teen toisen kir­joit­ta­jan kanssa par­hail­laan raken­netta sosi­aa­lia­lan ammat­tie­tiik­kaa käsit­te­le­välle tie­to­kir­jalle. Suun­nit­telu on muka­vaa, vaikka toi­si­naan myös vähän rasit­ta­vaa puuhaa.

Hyvin suun­ni­teltu on puo­liksi tehty. Sanonta sopii tähän­kin. Tie­to­kir­joissa täytyy usein ennen kus­tan­ta­jan pakeille käy­mistä myös kir­joit­taa jonkin verran.

Suun­nit­te­lemme, että tähän tie­to­kir­jaan tulisi työ­elä­män taval­li­sia ammat­tieet­ti­siä tapauk­sia. Itsel­läni on näp­pi­tun­tuma, että sosi­aa­lia­lan ammat­tie­tiik­kaan suh­tau­du­taan liian juh­la­vasti. Eräs alan opis­ke­lija sanoi osu­vasti har­joit­te­lunsa jäl­keen, ettei hänestä työ­päi­vässä ollut mitään eri­tyistä ammat­tieet­tistä hetkeä. Etiikka on osa työtä, joka kulkee mukana koko ajan.

Kyse on poh­din­nasta, ja että asioita kat­sas­taa ja har­kit­see myös eet­ti­sestä näkö­kul­masta. Aina vas­tauk­set ja teke­mi­sen var­muus ei löydy vain laki­py­kä­listä, laki ja etiikka kie­tou­tu­vat yhteen.

Ammat­tie­tiikka on myös koko työyh­tei­sön asia, vaikka työtä tekisi kahden asiak­kaan kanssa. Sik­si­kin koko työyh­tei­sön yhtei­set kes­kus­te­lut ovat antoisia.

On ollut mie­len­kiin­toista lukea tilan­teista, joihin työn­te­ki­jät työ­päi­vänsä aikana jou­tu­vat. Vai­keita asioita, kuten miten toimia jos tietää asiak­kaan valeh­te­le­van etuutta saa­dak­seen tai voiko antaa tutulle yhteis­työ­kump­pa­nille tie­toja nuo­resta, vaikka tämä ei ole tie­toi­hin oikeu­tettu tai miten toimia kol­le­gan kanssa, joka puhuu ikä­västi selän takana asiakkaasta.

ps. Jos vaik­kapa kuun­te­let tai luet kir­joja netissä, nämä pari kirjaa ovat oikein­kin käyt­tö­kel­poi­sia kai­kille tie­to­kir­joja värkkäävälle: 

Strellman–Raevaara: Tie­to­kir­jai­li­jan kirja. Docendo 2019.

Haimelin–Rämö: Kynä — Kaikki tärkeä kir­joit­ta­mi­sesta. Tuuma-kus­tan­nus 2020 

Share This